Kissat kylässä

Kissojen väliaikaiskodin henkilökunta poistui virkistäytymislomalle Japaniin ja näin ollen kissojen palvelutason takaamiseksi ne muuttivat kokeeksi tulevaan kotiinsa Rosbackaan. Jännää! Tai kaksi niitä muuttivat, yksi herroista on vielä jossain kyläkierroksella, eikä ole suostunut ilmaantumaan paikalle. Mutta käydään kuikuilemassa päivittäin josko hänkin saapuisi seikkailuiltaan.

Randy, kissoista vanhin ja lihavin, kotiutui heti kun näki mihin ruokakipot aseteltiin. Piipulla tuntuu olevan vähän enemmän sopeutumisvaikeuksia, sillä ensimmäisen illan ja yön hän keskittyi huutamaan läheisessä pusikossa, eikä suostunut tulemaan aittaan ennen kuin yöllä alkoi satamaan. Sama huuto jatkui vielä sisälläkin, kunnes herra henkilökunnan iloksi päätti jatkaa konserttiaan jälleen ulkopuolella.

 

 

Randy ulkovuoraushommissa

Päivisin Piippu huitoo omiaan pitkin mäkeä ja Randy, kuten tavallisesti, on mukana kaikessa mahdollisessa.. Eli hyvältä vaikuttaa:) Hiiriä eivät ole vielä tuonneet, mutta eipä meidän odotuksetkaan ole kovin korkeat ilman kolmatta kissaamme Spockia. Randy on aina ollut enemmän keskittynyt työn- ja ruokakipon valvontahommiin ja Piippu ei yrityksistään huolimatta jostain syystä ikinä osu pitkillä tassuilla kohteeseen. Häntä on toki hauska seurata:D Kolmas kissamme Spock on ehdottomasti paras hiirikissa näistä meidän pötkäleistä. Toivotaan siis, että hän kotiutuisi piakkoin kierrokseltaan👍🏼

Kissat maalla

Kissoista tuli kesyjä maantalousvallankumouksen myötä ja niillä on ollut tärkeä asema myös Suomen maatiloilla. Kissa on ollut työväline, jonka tärkein tehtävä on ollut pitää jyrsijät loitolla viljavarastoista. Kissan pyydystystaitoon on sillä aina kiinnitetty erityistä huomioita. Rumaa kissaa on yleisesti pidetty parempana hiiri- ja rottakissana. Samoin on uskottu, että kissan piti olla hoikka, pitkäjalkainen ja mielellään lyhythäntäinen.  Artikkelin kuva on napattu vuonna 1944 Rosbackan päätalon kuistilta.

Meidän kolme poikakissaamme ovat ehkä liian nättejä ja lihavia näihin kriteereihin verrattuna, mutta ovat ne silti saalista saaneet😄

Randy on kissoistamme vanhin ja lihavin. Randy on seitsemän vuotias äänekäs seuramies, joka on aina paikalla siellä missä tapahtuu. Randy ei ehkä ole maailman luokan saalistaja, mutta hänessä on suurta viihdearvoa ja hän ehdottomasti kuuluu osaksi perhettä. Randy avaa ovet, lenkkeilee, veneilee, ui ja marjastaa siinä missä ihmisetkin.

Mr. Spock on neljä vuotias maatiaskissa Ruotsista. Spock on hieman patukan muotoinen lyhyine jalkoineen ja töppöhäntineen. Spock on loistava saalistaja ja kissoistamme rohkein. Hän voi viipyä päiviä seikkailuillaan aiheuttaen ajoittaista huolta omistajilleen. Rohkeudesta huolimatta on kuitenkin aikamoinen mammanpoika, hän kiipeää syliin halipulassa ja nukkuu mielellään vieressä.

Piippu on nuorin kissoista ja muihin verrattuna vähän arempi ja hiljaisempi. Piippu viihtyy omissa oloissaan ja näyttää usein vähän hölmistyneeltä. Hänellä on pitkät raajat, joiden tähtääminen kohteeseen on hankalaa. Siitä huolimatta saalistaa ahkerasti ja tykkää etenkin ylösalas kärpästen metsästämisestä (Isoja kärpäsiä jotka etenkin sateen ja ukkosen aikaa lentää pihassa ylös ja alas. Virallisesta nimestä ei tietoa).

IMG_0044
IMG_0038
IMG_0252

Kissojen on tarkoitus muuttaa maatilalle heti kun itsekin pystymme siellä pysyvästi asumaan. Tällä hetkellä ovat väliaikaiskodissa Heidin veljen luona, jossa pääsevät jatkamaan ulkokissan elämää sillä aikaa kun me asustetaan kerrostalossa.

 

 

 

Kyykäärmeet tontilla

No niin. Eli tontillamme asuu kyitä. Kuulemma saapuvat joka kevät lämmittelemään pihaan. Nyt kun vielä pihassa on sikin sokin vanhoja kettopeltejä ja muuta metalliromua, on heillä lämpöisiä auringonottopaikkoja joku nurkalla. Tähän mennessä on tapettu yksi ja yksi on karannut aitan taakse.

Elin itse siinä uskossa, että kyy on rauhoitettu, mutta tosiaan Suomi on ainut pohjoismaa jossa näin ei ole. Eli tappaminen on aivan luvallista. Kyyn voi myös keväällä ennen poikasten syntyä siirtää kauemmaksi tontista, jolloin se jää perhehommiin kyseiselle alueelle, eikä pysty palaamaan tontille. Suositeltavaa on kuljettaa kyy noin kilometrin päähän.

Kyistä on myös ihan hyötyäkin, sillä ne käyttävät ravinnokseen jyrsijöitä. Tontille onkin noussut jo myyränkekoja, joten tällä hetkellä kyillä on myös hyvin ruokaa tarjolla. Kissojen tulo tontille vähentää käärmeiden ravinnon määrää ja on luontainen keino kyykäärmeiden häätämiseksi. Meidän kolme kissaamme eivät ole vielä tontille muuttaneet, joten ehkä ihan hyvä että käärmeet hoitavat metsästyshommia tässä kevään aikana. Käärmeitä voi yrittää häätää myös esim. levittämällä tuhkaa tai etikkaa tontin reunoille. Kyyt vieroksuvat tuhkaa ja etikan tuoksu on niiden herkälle hajuaistille liian raju. Mikäli tontilla on muurahaiskekoja ei näitä kannata tuhota, sillä muurahaiset karkottavat myös käärmeitä. Perus tömistely on myös ihan toimivat karkoituskeino.

Ehkä siis annamme kyitten hommailla tontilla siinä mielessä rauhassa, että emme ala levittelemään erikseen karkoitusaineita tontille. Mutta mikäli kyyt liikkuvat alueilla jossa remppaporukka ja talkooväki liikkuu, niin kyllä lupa tappaa on annettu. Kissoille onkin sitten vastuutehtävät jo valmiina, kun saavat hoitaa tontilta sekä jyrsijät että käärmeet. Riittääköhän kolme kissaa koko alueelle..? 😉