Lattiaa yläkertaan ja alakertaan

Joulunaikaan ja alkuvuodesta remontissa keskityttiin ja keskitytään edelleen lattioihin. Yläkertaan on nyt asennettu uusi lautalattia molempiin kammareihin ja hyvältä näyttää:) Lattiana yläkerrassa on 14cm leveä mäntylattia, joka tullaan myöhemmin maalaamaan peittoon jollain ihanista Uulan perinnesävyistä. Seinille on myös asennettu suurin osa lattialevyistä ja kattoon tuleva helmipaneeli on nostettu vuorostaan sisälle tasaantumaan. Yläkerrassa on pidetty molemmissa huoneissa pientä patteria päällä ja lämpötila on huidellutkin siinä +20 asteen tietämillä koko ajan eli hyvin tuntuisi lämpö pysyvän talossa. Ensimmäistä kertaa Rosbackan päätalossa illallistettiin sisätiloissa uuden vuoden aattona ja sehän oli mitä mainiointa:) Sehän on jo lähes valmis kun voi takin riisua ja kaikkee!

Alakerrasta lattioiden tekeminen aloitettiin eteisestä. Eteisen lattiarunko oli jämerää tekoa, mutta jotta saatiin hieman enemmän eristettä sekä tuulensuojat kiinni, tehtiin runkopuiden alle koolaus. Lattiaan saatiin mahtumaan 25cm eristettä.  Lattiarunko oli tietty myös aivan kenollaan ja sitä suoristettiin kiilojen avulla, lopputulos on viivojen sisäpuolella eli tarpeeksi suora vanhan talon mittapuulla:) Eteinen on aikaisemmin ollut täysin kylmä tila, mutta nyt pyrkimys olisi saada eteinen pysymään kylmänäkin talvena kunnolla plussan puolella. Seiniin ei portaikon vuoksi mahdu kuin 10 cm eristettä, mutta laitetaan kaksinkertainen puukuitulevy niille seinille, joilla tilaa on ja asennetaan lattiaan lattialämmitys halutun lämpötilan saavuttamiseksi. Eteisessä seuraavassa vuorossa lattialämmityksen asennus, mutta ennen sitä tehdään tuvan ja kammarin lattiat sekä sähkö- ja vesijohtovedot alakertaan kytkentää vaille valmiiksi.

Eteisen lattian lähtötilanne

Kammarin osalta lattiarunko saatiin tehtyä valmiiksi joulun välipäivien aikana. Uunien ympäristöjen kanssa saa vähän askerrella, mutta muuten lattiarunko saatiin paikoilleen ilman suurempia haasteita. Kammarissa runkopalkit saatiin hyvinkin lähellä uunia, mutta tuvan puolella tämä oli mahdottumuus. Tuvassa leivinuuni istuu valtavan kiviröykkiön päällä ja sen mitä uskallettiin kivistä siirtää ei paljoa auttanut tilannetta. Tätä jouduttiinkin tovi tuumaamaan ja lopulta tämä ratkaistiin valamalla betonista uunin kylkeen kiviröykkin päälle tasainen alusta. Alusta toimittaa runkopalkin virkaa ja tähän saadaan sitten tuettua tuleva lattia. Viikonloppuna asennetaan loput tuvan runkopalkeista sekä tehdään inventaario vanhoista lattialankuista, joista olisi tarkoitus tulla tuvan lattia. Lattialankuista osa on otettu talteen yläkerran kammareista ja osa alakerran kammarista. Nopeasti laskettuna näistä pitäisi tupa tulla, mutta ehkä parempi käydä lankut läpi ensin huolella ennen kuin lähdetään naulaamaan niitä kiinni.

Vihreän kammarin lattian runkopalkit
Tuvan lattiahommat aloitettu

Päätalon yläkerran remontti aloitettu

Päätalon yläkerta on remonttimielessä melko yksinkertainen (tässä vaiheessa kuvitellaan ainakin näin), sillä yläkertaan ei sähkövetojen lisäksi tulee minkäänlaista talotekniikka. Yläkerrasta purettiin lattiat ja lattiat tyhjennettiin sammaleristeestä ja hiekasta jo kesällä ja yläkerta on siitä asti ollut odottamassa uusia pintoja. Nyt sitten kun ulkovuoraus ja muut ulkotyöt on kutakuinkin tehty, siirryttiin sisätiloihin. Alunperin piti aloittaa alakerrasta ja jopa jättää yläkerran remontti odottamaan tulevaisuuteen. Heidi kuitenkin oli sitä mieltä, että kun kerta remontoidaan niin sit laitetaan kerralla kaikki. Oikeessahan hän on ja sen myötä remontti päätettiin aloittaakin yläkerrasta.

Pienemmän kammarin koko on noin 15 neliömetriä ja suuremman yli 20 neliömetriä. Isommassa kammarissa on aikoinaan asunnut koko perhe.  Alla yläkerran pohjapiirustus noin suurinpiirtein oikeassa mittasuhteessa. Ennen tein kaikki suunnitelmat Paintilla, mutta Heidi kun näytti Floorplannerin niin se oli sitten menoa. Saa 3D kuvat ja kaikki! Sen verran lähti lapasesta, että kuvat on piirretty myös sikalasta, kuivurista ja saunan tulevasta terassista:D Mutta tässä siis yläkerta:

Yläkerran pohjapiirustus

Ihan vielä ei näytä tuolta, mutta kyllä se tästä jo hahmottuu:

Pienemmän kammarin harvalaudoitus
Isomman kammarin lattiakoolaukset

Lattian lattiavasat olivat priimakunnossa ja niille ei tarvinnut tehdä mitään. Alunperin lattia on ollut suoraan kiinni lattiavasoissa, mutta koska yläkertaan asennetaan uusi lankkulattia, joka ei ole aivan niin järeää kuin alkuperäinen oli, katsotiin parhaaksi tehdä vasojen päälle lattiakoolaus 60cm jaolla. Vasojen välit vaihtelivat myös noin 70 cm – 100 cm. Pienempään vasemman puoleiseen kammariin lattiakoolaus olisi nostanut lattian kynnyksen yli, joten tässä huoneessa päädyimme harvalaudoitukseen. Alla molempien huoneiden tilanne viime viikonlopulta.

Seiniin on näiden kuvien jälkeen asennettu jo suurin osa huokoisista puukuitulevyistä eli aika pitkällä ollaan jo!  Lattialaudat on nostettu sisälle kuivumaan ja muutaman viikon päästä päästäänkin sitten asentamaan jo lattiaa.

Päätyseinien osalta eristeet vaihdettiin molempien kammareihin ulkovuorausken uusimisen yhteydessä. Kammareiden pitkien sivujen eristeenä on edelleen vanha puru. Purua on välikatossa erittäinkin hyvin, mutta seinien osalta puru on jonkinverran painunut, ja katon ja seinä väliiin on jäänyt ilmarakoa. Seinät on muuten hyvässä kunnossa ja mietimmekin pitkin syksyä purammeko seinää yläosasta eristeen lisäämiseksi vai ratkaisemmeko lisäeristämisen jollain muulla tavalla. Yläkerran kammarit ovat sen verran isot, että lisäeristämisen tekeminen sisäpuolella ei suuremmin vaikuta tilaan ja siitä syystä, päädyimme tekemään lisäeristeyksen molempien kammareiden sisäseiniin. Kivana bonuksena tässä toteutuksessa oli, että näin saatiin sähköjohdot nätistä koolausten väliin seinän sisään.

Mutta kaikkein parasta tässä on kuitenkin se, että nyt aletaan olemaan siinä vaiheessa remonttia ,että voi aloittaa tapettien, maalien ja paneelien valitsemisen! Ihan parasta! 🙂

 

 

 

 

Ikkunahommia

Hetki on vierähtänyt, ettei ole ennättänyt blogin pariin keskittymään, mutta jatketaan taas tämänkin osalta siihen mihin viimeksi jäätiin. Remonttien osalta pidettiin lokakuu taukoa eli suuria mullistavia ei ole tässä ehtinut tapahtumaan. Marraskuu on viimeistelty päätalon ulkovuorausta ja ikkunoista sekä pikkupuuhana rakennettu roskikatos.

Ulkovuorauksessa on menossa vihoviimeinen kulma. Hurraa! Ulkovuorauksesta kokonaisuutena tulossa oma postaus, jahka saadaan kunnon ”jälkeen” kuvat otettua.

Mutta sitten ne ikkunat! Kaikista tuumailuista ja selvityksistä huolimatta, päädyimme lopulta tilaamaan uudet ikkunat. Ikkunat tilattiin vanhojen ikkunoiden mitoilla ja malleilla, jotta päästään mahdollisimman lähelle alkuperäistä ilmettä. Eihän niissä tietenkään täysin sama henki ole, kun lasi on uutta ym. mutta kyllä ne talon ilmettä piristi huomattavasti. Lopputulokseen ollaan siis kuitenkin varsin tyytyväisiä.

Ikkunoita asennettiin lopullisille sijoilleen viime viikonloppuna Jämsän apujoukkojen saapuessa avustamaan hommassa. Asennuksessa suurin haaste oli suoruus. Tai siis ei suoruus. Talossa kun ei tahdo olla ainuttakaan täysin suoraa seinää ja osa seinistä on joko vähän kallellaan sisäänpäin tai vähän kallellaan ulospäin. Sellaseen seinään kun laittaa vatupassilla ikkunan suoraan, niin ei se kyllä silmään suoralta näytä. Päätettiinkin sitten luopua vatupassista ja asentaa ikkunat seinien mukaisesti ja silmämääräisesti suoraan. Osaa ikkuna-aukoista myös suurennettiin ja osaa vuorostaan pienennettiin, jotta ikkuna saatiin istumaan aukkoon hyvin.

Ikkunan sovitus käynnissä

Ikkunoiden ja rungon välejä tiivistettiin ja tiivistetään edelleen pellavalla ja sisäpuolelle asennetaan lisäksi tervapaperi kaistale lisäsuojaksi vetoa vastaan.

Ulkopuolen ikkunapielet tehdään ulkovuorauksen päälle . Ikkunapielen muoto testattiin viikonloppuna ja kyllähän näistä söpöjä tulee:

Valmiit ikkunan pielet

Pohdinnassa on vielä ikkunan yläpuolelle tuleva tippalista. Nyt kun pielet on vuorauslautojen päällä, jää yläpuolelle vedelle pääsy vuorilautojen välistä ikkunan väliin. Tähän on mietitty ratkaisuna viistää ulkovuoraukseen laudan tai pellin mentävä ura alempaan ulkovuorilauttaan asti ja asettaa tippalista tähän uraan tiiviisti seinään vasten. Näitä tuumaillaan ja ikkunoita viimeistellään tulevana viikonloppuna.

Sen jälkeen alkaakin ulkovuoraus olemaan viimeisen päälle valmis ja päästään lopullisesti siirtymään sisätöihin!

Aittaelämää

Kissojen hoitovastuun myötä, muutimme väliaikaisesti Rosbackan aittaan eli Helgaan asumaan. Ihminen on niin tottunut kaikkiin mukavuuksiin, että sitä ei ymmärrä kuinka helppoa kaikki on ennen kuin muuttaa vaikka aittaan. Meillä kuitenkin on aitassa suurin osa mukavuuksista, kuten sähkö ja sähkölämmitys sekä jääkaappi ja liesi. Suurimman haasteen tuo vesi. Vettä on tontilla niin paljon kun letkusta päästää ulos, mutta vesi edelleen kannetaan niin saunalle kuin aitallakin. Ja lämmintä vettä saa ainoastaan lämmittämällä saunan. Sauna lämpiää nopeasti, mutta veden lämpiämiseen meneekin sitten helposti reilu tunti. Eli ihan pikasuihkusta ei ole kyse. Tai pikatiskauksesta. Pyykkiäkään ei vielä voida pestä mäellä vaan pyykkipäivää vietetään Vantaanlaaksossa ja samalla nautitaan siitä, kuin nopeasti ihminen voikaan peseytyä:D

On se elo ennen ollut kyllä yhtä arkiaskaretta, jos meistä tuntuu pelkkä juoksevan veden puute työllistävän aikalailla.

Äkkiseltään voisi ehkä kuvitella, että on asuminen aitassa on ankeaa, mutta ei! Välillä toki joudutaan peseytymään kylmällä vedellä, jos yksinkertaisesti päivän aikana ei vaan kerkiä saunan lämmityspuuhiin, ulkohuussin tyhjentäminen on kamalaa ja aina ei ihan tiedetä rapisteleeko aitan ulkopuolelle peura, kettu, supikoira kissa vai lepakko. Mutta silti! Aittaelämä on mitä upeinta kaikista pienistä arkiaskareiden haasteista huolimatta.

Aittaelämää kuvina

Aamuisin kun aukaisee aitan oven ja katsoo mäeltä aukeavaa maisemaa, sydän sykähtää. Aamusumu nousee vihertävältä ruispellolta, aurinko näkyy punaisena tulipallona horisontissa, sikalan edessä oleva vaahtera on taas vaihtanut väriä ja sikalan edustan ulkovalot luovat maagista tunnelmaa. Iltapäivällä, kun tulee töistä kotiin (työmatkaan menee muuten täsmälleen sama aika kuin ennen) pihalla touhuaa välillä  useampikin rakas ihminen, kissat tulevat  vastaan ja kaikki työasiat, murheet, stressit häviää samantien. Ensimmäistä kertaa puoleen vuoteen on ollut myös aikaa lukea kirjoja, kun ei ole telkkaria viemässä iltaisin huomioita.

Aittaelämää on nyt takana reilut kaksi viikkoa ja vaikka kissojen hoitajat palasivatkin jo lomalta, on ajatuksissa jatkaa aittaeloa vielä ainakin lokakuu. Sit täytynee vähän seurata miten lämmityslaite pärjäilee ja pysyykö porakaivo sulana.

 

Artikkeli kategoriassa

Sadonkorjuu

Pehtoori Eero teki Rosbackaan kesällä kasvimaan, johon istutettiin perunaa, porkkanaa, punajuurta sekä kesäkurpitsaa. Kesän mittaan mietittiin kerkiääkö kasvimaalta nousemaan mitään ja ukkikin naureskeli, että perunat on istutettu väärinpäin. Mutta niin vaan perunat kypsyi ja perunoista tehtiin kesän aikana kymmeniä aterioita. Kesäkurpitsat ilmestyivät parissa päivässä ja ovat nyt suunnattomia mötköjä. Niitä tuli myös järkyttävä määrä ja niitä onkin jaeltu tutuille ja sukulaisille. Kesäkurpitsa on korvannut kurkun salaateissa, siitä on tehty paistosta, pihvejä, pastaa ja grillattuja kesäkurpitsoja.  Keitto on vielä kokeilematta, mutta sen jälkeen alkaa olemaan ideapankki tyhjennetty. Porkkanoista tuli hauskan mallisia pyöreitä palleroita, eivät ilmeisesti olleet aivan peruslajiketta.

Ennen talvea seuraavaa vuotta ajatellen istutaan vielä valkosipulia. Seuraavana vuonna kevät korkataankin sitten kasvimaan suurennustalkoilla. Haaveissa on isompi perunapelto ja isompi hyötykasvialue, jota voidaan kaveriporukalla hoitaa ja yhdessä kerätä syksyllä sato jaettavaksi. Syksyllä 2018 päästäänkin sitten pitämään myös sadonkorjuujuhlat 🙂 Punajuuripaistosta, kesäkurpitsapihvejä, oman maan vihersalaattia, tillikurkkua ja toivottavasti metsästysseuran terveisiä. Kynttilät, ulkovalot ja sauna luomaan tunnelmaa. Punaviiniä ja ystäviä. Kyllä syksy on ihan jees<3

Kissat kylässä

Kissojen väliaikaiskodin henkilökunta poistui virkistäytymislomalle Japaniin ja näin ollen kissojen palvelutason takaamiseksi ne muuttivat kokeeksi tulevaan kotiinsa Rosbackaan. Jännää! Tai kaksi niitä muuttivat, yksi herroista on vielä jossain kyläkierroksella, eikä ole suostunut ilmaantumaan paikalle. Mutta käydään kuikuilemassa päivittäin josko hänkin saapuisi seikkailuiltaan.

Randy, kissoista vanhin ja lihavin, kotiutui heti kun näki mihin ruokakipot aseteltiin. Piipulla tuntuu olevan vähän enemmän sopeutumisvaikeuksia, sillä ensimmäisen illan ja yön hän keskittyi huutamaan läheisessä pusikossa, eikä suostunut tulemaan aittaan ennen kuin yöllä alkoi satamaan. Sama huuto jatkui vielä sisälläkin, kunnes herra henkilökunnan iloksi päätti jatkaa konserttiaan jälleen ulkopuolella.

 

 

Randy ulkovuoraushommissa

Päivisin Piippu huitoo omiaan pitkin mäkeä ja Randy, kuten tavallisesti, on mukana kaikessa mahdollisessa.. Eli hyvältä vaikuttaa:) Hiiriä eivät ole vielä tuonneet, mutta eipä meidän odotuksetkaan ole kovin korkeat ilman kolmatta kissaamme Spockia. Randy on aina ollut enemmän keskittynyt työn- ja ruokakipon valvontahommiin ja Piippu ei yrityksistään huolimatta jostain syystä ikinä osu pitkillä tassuilla kohteeseen. Häntä on toki hauska seurata:D Kolmas kissamme Spock on ehdottomasti paras hiirikissa näistä meidän pötkäleistä. Toivotaan siis, että hän kotiutuisi piakkoin kierrokseltaan👍🏼

Aitta nimeltä Helga

Aitta oli aika hurjassa kunnossa sinne ensi kertaa astuessamme. Täynnä tavaraa, kuolleita hiiriä, vanhat viljasiilot alakerrassa, seinien läpi paistoi aurinko..

Mutta eipä kuulkaa ole enää! Aittaa ja saunaa tehtiin sillä välin kun hirsityöt olivat käynnissä ja päätalon muut työt siten tauolla. Tämä oli oikeastaan mitä mahtavin juttu, sillä nyt meillä on valmiina jo sauna pesytymiseen ja aitta nukkumiseen ja ruuanlaittoon. Henkisesti myös aika merkittävää saada näinkin nopeasti valmista. Pelkän päätalon kanssa painiessa tässä vaiheessa ei todennäköisesti olisi vielä kovin paljoa mistä voisi rehellisesti sanoa, että on valmis. Mutta nyt voi ja se on aika luksusta. Ja aitastakin tuli niin hieno! Yllätyttiin vähän itsekin kuinka hurjan upee siitä tuli

Aittaan tehtiin seuraavat: Uusittu osittain ulkovuoraus, tehty uusi isompi ikkuna sekä maalattu aitta kauttaaltaan. Sisäpuolelle yläkertaan on asennettu tuulensuojalevyt sekä uudet seinä- ja kattopaneelit. Katto on maalattu, lattia on lakattu ja portaikkoon on tehty kaide vanhoista heinäseipäistä. Alakerrassa lattiaan on asennettu matto, katto maalattu, uusi (eli vanha, 50-luvun punainen nyt valkoinen) keittiö asennettu paikoilleen, aitta sisustettu ja väliaikaiset sähkötyöt tehty.

Tässä aitan matka kuvina:

Lähtötilanne aitan yläkerrassa

Yläpuolen kuvissa aitan ulkovuorauksen purku ja uudelleen rakentaminen. Tässä yhteydessä aloitettiin myös aitan maalaustyöt niiltä osin, missä ei ollut ulkovuorauslautojen uusimistarpeita.

 

Ennen ja jälkeen ulkovuorauksen kunnostustöitä
Uusi upea suurempi ja avattavissa oleva ikkuna.
Aitan sisätyöt käynnissä, tässä vaiheessa seinät on jo paneloitu ja katon maalaus käynnissä.

Ja kaiken tämän lisäksi aitan toisen päädyn puuliiteri on tyhjennetty ja uudelleen järjestetty mahtavan talkooporukan voimin. Puuliiterissä oli metrin verran puumujua lattialla ja monen vuoden puut sikin sokin siinä päällä. Nyt mujut on pois ja puut siististi järjestyksessä. Kyllä kelpaa nyt hakee saunapuita

Valmiista aitasta tuli ihanan romanttinen pikku majapaikka. Yläkerrasta löytyy parivuode ja alakertaan tuotiin yksi päätalon vanhoista sängyistä, joka toimii sängyn lisäksi myös sohvana. Vanha pöytä, tuolit ja lipasto löysivät myös paikkansa aitan alakerrasta ja aitasta tulikin sitten kerralla varsin asuttava paikka. Samalla saatiin lisätilaa talliin työskentelylle ja työvälineille.

Aitan työt aloitettiin  toukokuun lopussa ja se valmistui heinäkuun lopussa. Aitassa ei onneksi tarvinnut tehdä uusia lattioita, eikä merkittäviä korjauksia perustuksiin tai rakenteisiin, mutta jonkinverran jouduttiin tusaamaan yläkerran paneeleiden kanssa. Aitan seinät ja katto ei ollut ihan vaaterissa ja välillä tielle tuli katto ja seinärakenteet, joiden kohdalla jouduttiin vähän pohtimaan ja askartelemaan. Kaikkien hermot ja mielenterveys on kuitenkin tallella 😉

Aitta nimettiin Helgaksi tilalla asunneiden veljesten siskon mukaan. Helgan puumerkki vuodelta 1927 löytyi aitan yläkerran seinästä  ja siitä se ajatus sitten lähti..

 

Aitta nimeltä Helga
Artikkeli kategoriassa

Päätalon ulkovuoraustyöt aloitettu

Päätalon ulkovuoraustyöt aloitettiin elokuun puolessa välissä, viikolla 33. Noin kuukausi alkuperäisestä myönnettäköön yltiöoptimistisesta aikataulusta. Hirsityöt veivät oman aikansa, mutta myös aitta ja sauna haluttiin valmiiksi asti ennen seuraavan urakan aloittamista.

Ulkovuorauksen uusiminen aloitettiin eteisen yläosasta katon rajasta. Työtä varten on rakennettu rakennustelineet, joita sitten siirretään työn edetessä. Rakennusteline on kiinnitetty turvallisuussyistä myös itse taloon. Jotta rakennustelinetta ei tarvitse uudestaan kasata samaan kohtaan, hoidetaan samantien myös ulkovuorauksen maalaaminen. Talo maalataan perinteiselle punamullalla, jollainen se vielä 50 vuotta sitten kuvien perusteella on ollutkin. Takaseinältä löytyi vielä vähän vanhaa väriä, mutta muuten ulkovuorauksen maali oli rapissut kauttaaltaan pois. Ikkunan ja oven pielet sekä nurkkalaudat maalataan valkoisiksi.

Talo noin 30-luvulla

Talon ulkovuoraus tehdään lomalaudoituksesta siten, että alempi lauta on leveämpi kuin väliin naulattava ulompi lauta. Alkuperäiseen nähden (alimpien lautojen päällä rimat) päällimmäinen lauta tulee olemaan hieman leveämpi. Ulkonäöllisesti ero ei ole merkittävä, mutta laudan kulutus saadaan näin pienemmäksi, kun alimpien lautojen väliin voidaan jättää reilumpi väli.

Eteisen yläosa ennen ja jälkeen ulkovuorauksen uusimista

Ulkovuorauksen yhteydessä vaihdetaan talon ennen puiset tippapellit peltisiin. Tippapelti on ostettu omalla profiililla Vantaanpuiston peltisepältä. Samaa peltiä käytettiin myös saunan ja aitan ulkovuoraustöissä ja se toiminut oikein hyvin.

Tuulensuojalevyt asennettu eteiseen

Ikkunahommia vielä tuumataan ja odotellaan viimeistä tarjousta ennen lopullisen päätöksen tekoa.  Samalla ilmeellä kuitenkin mennään kuin tuossa 30-luvun kuvassa, eli t-karmilliset ikkunat ja peiliovet.

Tuleekin mäelle kerralla ihan uusi ilme, kun päätalo ei enää harmaudessaan piiloudu maisemaan vaan seisoo uljaana punaisena kaunokaisena keskellä pihaa. Ukki jo kommentoikin (kuten myös saunan muuttuneeseen ulkonäköön) ”kyllä siinä kestää silmän tottua”.

 

”Parin tunnin homma”

Kun tehdään tiiviisti hommia porukalla, niin syntyy legendaarisia sanontoja. Meille tällainen sanonta on ”parin tunnin homma”.  Parin tunnin homma on termi joka sanotaan, kun ensin mietitään mitä seuraavaksi tehdään, ja sit todetaan, että joo tehdään tuo, ”se on semmonen parin tunnin homma”.

Tässä esimerkkejä Rosbackan parin tunnin hommista:

-Saunan lattian lapiointi hiekasta ”parin tunnin homma” > 3 päivää,  3 eri lapiointiporukkaa

-Saunan edustan laatoitus ”parin tunnin homma” > 5 tuntia kahdelta ihmiseltä

-Aitan ulkovuorauksen osittainen uusiminen ”parin tunnin homma” > 12 tuntia

-Aitan ulkomaalaus ”Parin tunnin homma” > 3 päivää

-Päätalon yläkerran lapiointi sammaleesta ja muusta lattiaeristeestä ”parin tunnin homma” >10 tuntia

-Saunan ympäristön raivaus ” parin tunnin homma” > Aamusta iltaan + kaks traktorin vierailua

Että sellasta😄 Parin tunnin hommia tarjolla myös tästä eteenpäin, tervetuloa!

Osa porukasta ”parin tunnin homman” (6 tunnin) jälkeen

Hirsikorjaukset

Hirsityöt on nyt saatu valmiiksi ja talo on saanut uudet uljaat alahirret, joiden varassa se todennäköisesti seisoo vielä seuraavatkin sata vuotta. Tarjouspyyntöön laitettiin hirsien vaihto parille seinälle sekä yhdelle ikkunalla ja nurkalle, mutta todellisuudessa työtä oli hieman enemmän. Alkuperäinen arvio korjaustyön laajuudesta tehtiin ulkopuolelta tarkistaen, joka ei paljastanut koko totuutta. Talon lattian purkaminen ja hiekan tyhjentämisen yhteydessä tunnistettiin vielä useita muitakin hirsiä, jotka olivat lahonneet lähes läpi asti. Lopulta hirsiä vaihdettiin kaksi varvia koko talon ympäriltä, sekä korjattiin kahden ikkunan alaosan hirret sekä karapuut. Työ kesti noin 2 ja puoli viikkoa. Hirsityöt meille tekivät Riihimäkeläinen yritys Perinnekorjaaja (perinnekorjaaja.fi), joka on erikoistunut vanhojen rakennusten korjaukseen.

Mestari työssään

Hirsien vaihtaminen on käsityötä. Ensimmäisen viikon kirvesmies ja apupoika muotoilivat hirsistä oikein muotoisia sekä sovittivat niitä paikoilleen. Hirsien muotoilu tehtiin moottorisahalla. Kuulemma seitsemän sahaa menee kesässä hirsien muotoilussa, sen verran kovilla saha on hirsien työstämisessä. Työ tehtiin seinämä kerrallaan ja taloa tunkattiin aina tarvittaessa hieman ylös. Ajoittain talo olikin aika mielenkiintoisen näköinen, kun puolet talosta käytännössä leijui ilmassa. Työn jälki on erinomaista ja uudet hirret näyttää mielettömän hyvältä.

Leijuva talo
Puolet tehty, puolet jäljellä
Valmista jälkeä
Takaseinän hirsien vaihto loppusuoralla

Hirsien vaihdon aikana piikattiin myös vanhaa kivijalkaa irti. Talon paino on nurkkakivillä sekä pitkien sivujen välitukien päällä. Nurkkakivien väliin oli ladottu pienempiä ja isompia kiviä ja koko komeuden päälle valettu betonipinta.  Varsinaista anturaa kivijalalla ei ole. Tähän on mietitty nyt useampiakin vaihtoehtoja, mutta vahvimmalla taitaa olla että valetaan nurkkakivien väliin uusi antura ja muurataan harkoista väli täyteen. Harkot voi sitten rapata talon ulkonäköön sopivaksi. Tällä hetkellä vanhaa kivijalkaa on vielä jonkinverran jäljellä ja kaivauksia uutta anturaa varten ei ole aloitettu, mutta tarkoitus on tämäkin työ hoitaa vielä tässä syksyn aikana. Katsotaan ja suunnitellaan ensin tulevat vesipisteet ja viemäröinnit, niin saadaan vedot tehtyä ja kaivettua nätisti ennen kuin kivijalka on ummessa.

Koska pelkkää suunnittelua on tylsä tehdä, niin tässä välissä aloitettiinkin jo uuden ulkovuorauksen tekeminen. Tästä lisää myöhemmin:)

Päätalon ulkovuoraustyöt lähtökuopissa